Työpaikan ongelmatilanteet
Työpaikoilla esiintyy ajoittain tilanteita, jotka haastavat työyhteisön toimintaa. Konfliktit, kriisit, ja muutokset voivat kuormittaa työyhteisöä merkittävästi, ja joskus tilanteen ratkaiseminen edellyttää ulkopuolisen asiantuntijan tukea.
Organisaatiopsykologin tehtävänä on auttaa johtoa, esihenkilöitä ja työyhteisöä ymmärtämään, millä tavoin haastavia tilanteita voidaan käsitellä tarkoituksenmukaisesti. Huolellinen suunnittelu, selkeä tavoite ja oikeat menetelmät ehkäisevät tilanteiden pitkittymistä ja auttavat palauttamaan työrauhan.
Työskentely alkaa kartoittavalla keskustelulla, jossa käydään läpi työyhteisön tilanne ja työskentelyn tavoitteet. Asiakkaalla on paras ymmärrys omasta organisaatiostaan, organisaatiopsykologi puolestaan tuo työhön menetelmäosaamisen ja ulkopuolisen näkemyksen. Näiden pohjalta rakennetaan suunnitelma, joka tukee työyhteisön omaa ongelmanratkaisukykyä ja auttaa tilanteen ratkaisemisessa. Tavoitteita ja työskentelytapoja voidaan tarkentaa prosessin edetessä. Prosessin onnistumista kuvaa tilanne, jossa ulkopuolista asiantuntijaa ei enää tarvita ja työyhteisö kykenee jatkossa ratkaisemaan vastaavia tilanteita kevyemmin omin voimin.
Konfliktit+ -
Konfliktit voivat liittyä esimerkiksi työnjakoon, rooleihin, viestintään tai toimintamalleihin. Pitkittyneissä ja laajentuneissa konflikteissa lähtötilanteen selvittäminen haastattelujen tai kyselyiden avulla on hyödyllistä. Usein ratkaisu kuitenkin löytyy yhteisestä keskustelusta tai arjen toimintatapojen selkiyttämisestä.
Konfliktityössä tavoitteena ei ole ainoastaan sopu tai kompromissi osapuolten välillä. Ne voivat lievittää tilannetta hetkellisesti, mutta eivät aina ratkaise sitä, mikä konfliktin on alun perin synnyttänyt. Työyhteisön toimivuuden kannalta olennaista on tunnistaa, mitä rakenteita, rooleja, tunnetaakkoja tai vuorovaikutustapoja konflikti nostaa esiin. Kun taustalla vaikuttavat syyt tulevat ymmärretyiksi, ratkaisu ei jää pelkästään pinnalliseksi sovintoratkaisuksi vaan mahdollistaa toimivamman ja kestävämmän yhteistyön jatkossakin.
Muutostilanteet+ -
Muutostilanteet kuormittavat työyhteisöjä usein voimakkaasti. Yhteinen keskustelu ja tieto siitä, miten mieli reagoi muutokseen, auttavat työntekijöitä sopeutumisessa. Monesti muutosprosesseissa on hyödyllistä järjestää myös mahdollisuus yksilö- tai pienryhmäkeskusteluihin.
Kriisit+ -
Kriisit kuten onnettomuudet, uhkatilanteet tai äkilliset menetykset järkyttävät työyhteisön arkea. Purkukeskustelut tukevat toipumista ja ehkäisevät pitkittynyttä oireilua. Joissakin tilanteissa ryhmäkeskustelujen lisäksi mahdollisuus henkilökohtaiseen tukeen on tarpeen. Myös tieto psyykkisestä sopeutumisprosessista on kriisin hetkellä usein hyödyksi.
Epäasiallinen käyttäytyminen+ -
Epäasiallinen käyttäytyminen ja kiusaaminen vaativat työnantajalta selkeää puuttumista. Tilannetta ei tule käsitellä tavallisena työyhteisön ristiriitana eikä jakaa koko työyhteisön kannettavaksi. Jos epäasiallista käyttäytymistä käsitellään samoin kuin arjen konflikteja, on vaarana, että toiminta normalisoituu ja alkaa näyttää hyväksyttävältä.
Puuttumisprosessi on esihenkilölle usein kuormittava ja kimurantti, minkä vuoksi esihenkilöt hyötyvät tilanteessa tuesta ja valmennuksesta. Tällä voidaan huolehtia esihenkilön työhyvinvoinnista ja varmistaa, että puuttuminen on sekä lainmukaista että käytännössä toimivaa.
Työyhteisön kouluttaminen aiheesta on hyödyllistä ennaltaehkäisevässä tarkoituksessa, mutta sitä ei tule käyttää yksittäisen työntekijän toiminnan oikaisemiseen.